Kokemuksia tekoälytehosteisista peleistä

Tekoäly on näppärä kaveri analysoimaan ja mukautumaan. Pelihahmot, jotka toimivat tekoälyn ohjaamina, voivat esimerkiksi oppia pelaajan taktiikoista. Oppimansa perusteella ne tarjoavat haasteita, joista pelaaja ei selviäkään ihan heti. Joissain peleissä tekoäly osaa luoda tilanteita, joissa pelaajan valinnoilla on oikeasti merkitystä.

Silti tekoäly ei ole täydellinen frendi. Se tekee joskus virheitä: se voi esimerkiksi ohjata hahmoja törmäilemään vääriin paikkoihin tai toimimaan epäloogisesti.

PC:t, kannettavat, mobiilit ynnä muut pelipaikat

Pelaamiseen on tänä päivänä kaikennäköisiä alustoja. On PC:t, kannettavat tietokoneet, mobiililaitteet ja konsolit. Ja verkosta löytyy vaikka minkälaista alustaa ja sivustoa pelaamiseen. On Veikkauksen sivut, on kasinot ja kaiken maailman maksulliset ja maksuttomat alustat. Jokaisella niistä on omat plussansa ja miinuksensa, kun puhutaan tekoälystä. Verkosta löytyy myös valtava määrä kaikenlaista tietoa erilaisiin alustoihin liittyen. Kasinoihin voit perehtyä esimerkiksi Kasinonetti-palvelun kautta.

Vanha kunnon PC on kuitenkin edelleen monen suosikki. Se on tehokas ja joustava alusta. Sillä on kyky pyörittää vaativia tekoälyjärjestelmiä. Esimerkiksi Civilizationin ja Total Warin kaltaiset strategiapelit hyödyntävät PC:n tehoja monimutkaisten tekoälyratkaisujen kiemuroissa.

Läppärit taas ovat tehneet pelaamisesta liikkuvampaa, ei-paikkaan sidottua puuhaa. Läppäreissä on kuitenkin omat rajoituksensa, kuten lyhyehkö akunkesto ja alhaisempi suorituskyky. Tämä voi vaikuttaa siihen, miten hyvin tekoäly toimii.

Mobiililaitteet ovat tekoälyn plussissa kärkijoukoissa. Monissa mobiilipeleissä tekoäly analysoi pelaajan toimintaa ja säätää pelin vaikeustasoa sen mukaiseksi. Esim. Clash of Clans ja Angry Birds hyödyntävät tekoälyä tällein. Mobiililaitteiden heikkoutena on kuitenkin niiden vähäinen teho.

Konsolit ovat jossain PC:n ja mobiilialustojen välissä. Ne ovat kyllä tehokkaita, mutta eivät yhtä joustavia kuin PC:t. Konsolien etu on siinä, että tekoäly voidaan optimoida juuri niiden laitteille. Grafiikkatehosteet, kuten esimerkiksi säteenseuranta, tulivat konsoleille vasta PC:iden jälkeen.

Tekoäly tuli ja jäi

Tekoälyjutut eivät ole enää vain kokeilun asteella. Tekoäly on kaikkialla. Tekoälyratkaisuista on vaivihkaa tullut pysyvä osa myös pelejä. Tämä parantaa pelaamista, ja myös pelien kehittämistä. Kehittäjänerot voivat käyttää tekoälyä esimerkiksi pelien testaamiseen ja tasapainottamiseen.

E-urheilun saralla tekoäly on myös tärkeä. Ammattilaispelaajat voivat treenailla tekoälyä vastaan: tekoäly osaa apinoida ihmispelaajien käyttäytymistä. Lisäksi tekoäly auttaa analysoimaan pelejä ja buustaamaan strategioita.

Joissakin peleissä, kuten The Simsissä, tekoäly voi simuloida jopa pelaajan hahmojen persoonallisuuksia ja tunnetiloja, mikä tekee pelimaailmasta sata kertaa elävämmän. Tekoäly tekee peleistä myös yksilöllisempiä. Avoimen maailman peleissä, kuten Red Dead Redemption kakkosessa, tekoäly tuo maailmaan eloa ja saa sen reagoimaan pelaajan valintoihin.

Vaikka tekoäly on todella kiinnostava juttu, se ei silti voi korvata kaikkea. Monet arvostavat yhä ihmisten luomia tarinoita ja pelitasoja. Tekoäly on enemmänkin apuri, joka tuunaa perinteisiä pelielementtejä paremmaksi.

Mitä oli ennen

Ennen tekoälyn keksimistä pelit olivat paljon simppelimpiä. Esimerkiksi Pong ja Space Invaders toimivat valmiiksi ohjelmoiduilla kaavoilla. Vastustajat tekivät aina ihan samanlaisia liikkeitä riippumatta pelaajan toiminnasta.

1980-luvulla tekoälyjutut alkoivat hiipiä peleihin. Esimerkiksi Pac-Man käytti yksinkertaista logiikkaa, joka määritteli mörköjen käyttäytymisen. Tämä sai pelin tuntumaan paljon älykkäämmältä kuin mitä se oikeasti oli.

1990-luvulla tekoäly meni eteenpäin. Pelit, kuten Doom ja Warcraft, hyödynsivät jo edistyneempiä algoritmeja. Pelaajien tekemiset alkoivat vaikuttaa enemmän pelin kulkuun, ja vastustajat alkoivat toimia dynaamisemmin.

Vaikka noiden aikojen pelit olivat teknisesti rajoitettuja, yksinkertaisuus oli osa niiden viehätystä. Niinpä moni retroilee mieluummin niiden parissa kuin lähtee tekoälyn matkaan.

Mitä seuraavaksi

Tekoälyn tulevaisuus peleissä näyttää jänskältä. Millainen on tekoäly, joka luo pelimaailmoja, hahmoja ja stooreja reaaliajassa?

Tai entäpä tekoäly, jonka fokus olisi pelaajien hyvinvointi. Voisivatko pelit käyttää tekoälyä pelaajan tunnetilojen analysoimiseen ja pelin mukauttamiseen niiden mukaan. Voisiko peli vähentää vaikeustasoa, jos se huomaisi pelaajan olevan stressaantunut?

Voisiko tekoäly yhdistää eri pelialustat yhdeksi saumattomaksi kokonaisuudeksi? Pilvipohjaisuus ja tekoäly voivat mahdollistaa pelit, joissa pelaajat eri puolilta maailmaa voivat kokea saman, jatkuvasti muuttuvan peliuniversumin.

Vaikka tekoäly on kehittynyt hirvittävää vauhtia, se on silti vain työkalu. Tärkeintä on, että peleissä säilyy inhimillinen ote ja luovuus. Tekoäly voi mainiosti tukea näitä asioita, mutta ei se voi ikinä korvata niitä ihan kokonaan.